Mika Mustalahti

Keskustelussa uskonnollisten yhteisöjen valtion avusta on jäänyt täysin huomiotta uskontokuntiin kuulumattomien oikeudet. Mikäli valtio päättäisi tukea kaikkia rekisteröityjä uskonkonnollisia yhteisöjä, tulisi sen maailmankatsomusten tasapuolisen kohtelun nimissä tukea myös ateisti- ja vapaa-ajattelija järjestöjä.

Jos valtio tukisi vain yhteisöjä, joiden jäsenet jakavat saman uskonnollisen maailmankatsomuksen, tulisi se samalla sortaneeksi uskontokuntiin kuulumattomien oikeuksia. Uskontokuntiin kuulumattomat ovat Suomen toiseksi suurin väestöryhmä evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuuluvien jälkeen.

Näen ainoana aidosti tasavertaisena ratkaisuna eri maailmankatsomusten kohtelussa sen, ettei valtio avusta yhtäkään järjestöä uskonnollisen perustan vuoksi.

Uskonnollisten yhteisöjen tuottamat sosiaaliset palvelut ovat tärkeä osa yhteiskuntaa. Niitä sensijaan ei tule jättää tuen ulkopuolelle. Uskonnollisten yhteisöjen perustamilla päiväkodeilla ym. palveluilla tulee olla oikeus toimia samoilla ehdoilla kuin muidenkin järjestöjen ja yksityisten tuottamilla vastaavilla palveluilla.

Nyt valtio antaa kahdelle uskonnolliselle yhteisölle rahaa ja toivoo näiden tuottavan sillä rahalla yhteiskunnan tarvitsemia palveluita. Paljon selvempi ja muiden, myös ei uskonnollisten, yhteisöjen kannalta oikeudenmukaisempi järjestelmä olisi sellainen, jossa yhteisöt hakisivat valtionapua juuri näiden yhteiskunnan tarvitsemien palveluiden tuottamiseen.

Mika Mustalahti
liberaali vapaa-ajattelija
Helsinki

SAK julkisti 18.10. seuraavan vaalikauden tavoitteitaan, joilla heidän mukaansa tavoitellaan työllisyyden parantamista. Yhtenä tavoitteista oli vuokratyöläisille maksettava takuupalkka siltä ajalta, jolloin työtä ei ole tarjolla. Mutta kenet SAK haluaisi tämän takuupalkan maksajaksi?

Mikäli takuupalkka määrättäisiin vuokratyövoimaa välittävän yrityksen maksettavaksi, joutuisi yritys “irtisanomaan” kaikki heidän kauttaan tilapäistä työtä etsivät ihmiset. Sen jälkeen uusi tilapäisen työn tekijä “palkattaisiin” vasta kun voidaan varmasti sanoa, että hänelle on töitä luvassa moneksi kuukaudeksi eteenpäin.

Tässä häviäisivät kaikki osapuolet. Tilapäistä työtä etsivä työntekijä ei pääsisi tekemään töitä niin usein kuin voisi. Työvoimaa välittävä yritys menettäisi tuloja kun tehty työmäärä tippuisi, ja työvoiman vuokraaja ei enää saisikaan työntekijää seuraavaksi aamuksi.

Entä jos takuupalkan maksaisikin työvoiman vuokraaja? Tällöin vuokraaja joutuisi puolestaan miettimään onko hänellä tarjota työntekijälle työtä riittävän pitkäksi aikaa, jotta vuokraus olisi kannattavaa. Tai saisiko vuokrattu työntekijä välittömästi vuokrauksen jälkeen uuden komennuksen. Mikäli työn vuokraajalla onkin työtä teetettäväksi niin pitkäksi aikaa, että takuupalkan mukanaan tuoma riski on riittävän pieni otettavaksi, niin ei työnantajan kannata vuokrata työntekijää tähän, vaan palkata hänet itse.

Molemmissa tapauksissa takuupalkka olisi armoton kuolinisku vuokratyövoimaa välittäville yrityksille. SAK:n ehdotukset tekevät työnteon epätyypillisissä työsuhteissa täysin mahdottomaksi. Missä on SAK:n yrityksiltä peräänkuuluttama vastuu, kun he itse näin haluavat hankaloittaa työn tekemistä?

Mika Mustalahti
puoluesihteeri
Liberaalit rp
Helsinki

Julkaistu Helsingin Sanomissa 12.11.2006

Onko työttömyys Suomi nimisen valtion suurin sairaus? Ei, työttömyys on vain suuren suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä pesivän syövän aiheuttama oire. Tämä syöpä on nimeltään Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto.

SAK on Suomen työmarkkinajärjestelmässä pesivä syöpä, joka kangistaa järjestelmää aina kuin se vain siihen pystyy. SAK ajaa härskisti työntekijöiden etuja, ja unohtaa totaalisesti maan sadat tuhannet työttömät. SAK:n toimet ovat suurin syy Suomen huonoon työllisyystilanteeseen.

Suomen työmarkkinat ovat niin jäykät, että meille on syntynyt rakennetyöttömien luokka. Rakennetyöttömyys johtuu huonosta työmarkkinarakenteesta. Paitsi että työttömyys aiheuttaa yhteiskunnalle pitkän ja näkyvän laskun, se aiheuttaa myös vielä pidemmän, mutta heikommin näkyvän laskun. Masennuksen. Työttömyys aiheuttaa henkistä väsymystä ja pahoinvointia, joka näkyy kasvavina masennus-lukuina. Vanhempien paha olo heijastuu lapsiin, jotka masentuvat paljon herkemmin kuin aikuiset. Masentuneen ihmisen kuntoutus on yhteiskunnalle raskasta ja kallista, eikä hänestä välttämättä tule koskaan täysin työkykyistä.

Työttömyyden näkyvän laskun suurin osa koostuu niistä miljardeista euroista, jotka valtio vuosittain menettää verotuloissa, kun työntekijät eivät ole töissä. Myös työttömyyskorvausten maksaminen vie valtiolta monta sataa miljoonaa vuosittain, mutta se summa on silti paljon pienempi kuin mitä valtio menettää työttömyydestä aiheutuvien muiden oireiden hoidossa.
Miksi meillä on työttömiä?

Työttömyys johtuu siitä, että työnantajan ei kannata palkata työntekijää isommalla palkalla kuin mikä on työntekijän tuottavuus. Kaikki minimipalkkaa enemmän tuottavat työpaikat ovat jo täytettyinä. Sensijaan Suomessa on satoja tuhansia työpaikkoja, joiden tuottavuus jää minimipalkan alle. Näihin työpaikkoihin ei palkata ketään, koska ay-liike ei suostu minimipalkoista joustamaan.

Alakohtaisista työehtosopimuksista ja niissä määritellyistä minimipalkoista on päästävä eroon niin pian kuin mahdollista. Vain työmarkkinoiden vapauttamisella yhdessä koulutuksen tehostamisen kanssa voidaan työttömyys voittaa.

Mika Mustalahti

Usein ihmiset pelkäävät työmarkkinoiden vapauttamista ja uskovat, että vapailla markkinoilla työnantajat polkevat työntekijän oikeuksia ja palkkoja häikäilemättömästi. Varsinkin ay-liike pelottelee ihmisiä tällaisella skenaariolla. Oikeasti vapailla työmarkkinoilla syntyy tilanne, jossa työpaikkoja on paljon enemmän kuin työntekijöitä. Silloin työntekijällä on vapaus valita usean eri työpaikan ja työnantajan välillä. Syntyy kilpailua työntekijöistä.

Nytkin työntekijöistä on kilpailua joillakin aloilla, mikä on johtanut näiden alojen palkkojen ja muiden etujen luontaiseen nousuun. Jos ja kun työmarkkinat vapautetaan, syntyy kilpailua kaikista työntekijöistä. Toki joillain aloilla, jotka nyt kärsivät työttömyydestä, palkat tulisivat hieman laskemaan, koska työntekijöistä on ylitarjontaa. Kun näiden alojen palkat hieman laskevat syntyy yrityksiin paljon lisää näiden alojen työpaikkoja ja työttömyys katoaa.

Jotkut ovat sitä mieltä että jostain tietystä työstä pitää saada jotain tiettyä minimipalkkaa, vaikka se tarkoittaisi samalla muiden alalla työskentelevien työttömyyttä. Itse ajattelen, että kaikilla on oikeus työhön ja sellaiseen palkkaan, joka vastaa hänen tuottavuuttaan. Minimipalkan kannattajat eivät ehkä näe, että kannattamansa järjestelmä riistää minimipalkkaa vähemmän tuottavalta työntekijältä oikeuden työhön ja pakottaa hänet työttömyyteen. Yksikään yritys ei palkkaa työntekijää, joka tuottaa vähemmän kuin mitä hänelle pitää maksaa palkkaa.

Vapailla työmarkkinoilla siis syntyy täystyöllisyys, vaikka joidenkin alojen palkat saattaisivat ainakin hetkeksi laskea. Mitä täystyöllisyys sitten merkitsee? Se merkitsee sitä, että joutuessasi työttömäksi saat heti uuden työpaikan. Et joutuisi olemaan työttömänä kuin ehkä hetken. Mielestäni varma uusi työpaikka on parasta työttömyysturvaa työntekijälle. Nykyisellä korkean työmarkkinatukeen ja minimipalkkoihin perustuvalla rakenteella meillä on korkea rakennetyöttömyys. Tämän työttömyyden lajin nimikin jo kertoo mistä se johtuu. Se johtuu rakenteesta, jota SAK ja kolmikanta yksissä tuumin haluavat pitää pystyssä pönkittääkseen omaa valtaansa. Työttömyydellä pelottelu tepsii suomalaisiin pelottavan hyvin.

Mika Mustalahti