Mika Mustalahti

Keskustelussa uskonnollisten yhteisöjen valtion avusta on jäänyt täysin huomiotta uskontokuntiin kuulumattomien oikeudet. Mikäli valtio päättäisi tukea kaikkia rekisteröityjä uskonkonnollisia yhteisöjä, tulisi sen maailmankatsomusten tasapuolisen kohtelun nimissä tukea myös ateisti- ja vapaa-ajattelija järjestöjä.

Jos valtio tukisi vain yhteisöjä, joiden jäsenet jakavat saman uskonnollisen maailmankatsomuksen, tulisi se samalla sortaneeksi uskontokuntiin kuulumattomien oikeuksia. Uskontokuntiin kuulumattomat ovat Suomen toiseksi suurin väestöryhmä evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuuluvien jälkeen.

Näen ainoana aidosti tasavertaisena ratkaisuna eri maailmankatsomusten kohtelussa sen, ettei valtio avusta yhtäkään järjestöä uskonnollisen perustan vuoksi.

Uskonnollisten yhteisöjen tuottamat sosiaaliset palvelut ovat tärkeä osa yhteiskuntaa. Niitä sensijaan ei tule jättää tuen ulkopuolelle. Uskonnollisten yhteisöjen perustamilla päiväkodeilla ym. palveluilla tulee olla oikeus toimia samoilla ehdoilla kuin muidenkin järjestöjen ja yksityisten tuottamilla vastaavilla palveluilla.

Nyt valtio antaa kahdelle uskonnolliselle yhteisölle rahaa ja toivoo näiden tuottavan sillä rahalla yhteiskunnan tarvitsemia palveluita. Paljon selvempi ja muiden, myös ei uskonnollisten, yhteisöjen kannalta oikeudenmukaisempi järjestelmä olisi sellainen, jossa yhteisöt hakisivat valtionapua juuri näiden yhteiskunnan tarvitsemien palveluiden tuottamiseen.

Mika Mustalahti
liberaali vapaa-ajattelija
Helsinki

Filed under: Mielipidekirjoituksia