Minun liberalismini lähtee Immanuel Kantin sanoista: “Kukaan ei voi pakottaa minua olemaan onnellinen hänen tavallaan, vaan jokainen etsiköön oman tiensä onneen, kunhan ei loukkaa toisten vapautta.” Kaiken sen, mikä ei loukkaa toisen vapautta, saa tehdä tavoittaakseen onnen. Tämä voi kuulostaa itsestään selvältä monelle, mutta sitä se ei ole. Konservatiiviset tahot haluavat rajoittaa ihmisten valintoja, sallimalla vain ne vaihtoehdot, jotka itse hyväksyvät, vaikka muissakaan vaihtoehdoissa ei kenenkään vapautta rajoitettaisi. Tyyppiesimerkki tällaisesta mielivaltaisesta vapauden rajoittamisesta ovat homoparien avioliitot. Vaikka liberalismi on jo kolmatta sataa vuotta vanha ismi, niin yhä edelleen seksuaalivähemmistöjen oikeuksia poljetaan. Heidän oikeuksiaan poljetaan vain siksi, että heistä ei pidetä, he ovat poikkeavia. Suomi antoi homopareille virallisen aseman vasta hiljakkoin. Se oli pieni askel kohti vapaampaa ja suvaitsevampaa yhteiskuntaa.

Liberalismissa omistusoikeus on erittäin vahva. Toisen omaisuuteen ei saa kajota. Mielestäni edes valtiovallalla ei saisi olla oikeutta kajota ihmisen omaisuuteen pakkolunastamalla sitä. Niihin tilanteisiin, joissa pakkolunastusta nykyisin käytetään, tulee pyrkiä löytämään muita ratkaisumalleja. Joillekin libertaareille myös oikeus oman työn tuloksiin, kuten palkkaan, on koskematon. Heidän mukaansa verotus olisi rikos. Itse kuitenkin kannatan yhteiskunnan antamaa perusturvaa, joka verotuksella rahoitetaan. Mielestäni valtion kuuluu taata kansalaisilleen mahdollisuus koulutukseen ja terveydenhoitoon, sekä turvata minimitoimeentulo. Lisäksi valtion tehtäviin kuuluu sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen.

  • Share/Bookmark