Mika Mustalahti

Liberaalit kotisivut ja blogi samassa paketissa

Ahteen työryhmä haluaa rajoittaa ihmisten nettipokerin pelaamista, koska se aiheuttaa joillekin riippuvuutta. Nettipokerin kieltäminen tuolla verukkeella olisi täysin mielivaltaista holhoamista. Jos minä haluan pelata rahani, niin se on minun oma asiani.

On täysin järjetöntä kieltää jotakin vain koska se aiheuttaa joillekin ongelmia. Samalla perustelulla pitäisi kaikki makeiset ja rasvainen ruoka kieltää, koska jotkut pilaavat terveytensä niillä. Mutta kuka haluaa elää maailmassa, jossa kaupasta saa vain vihanneksia ja näkkileipää.

Joku joka pitää näkkileivästä vihannesten kanssa, ei varmaankaan laittaisi pahakseen vaikka kaupasta ei muuta saisikaan, mutta meitä muita se haittaisi. Samoin, ne jotka eivät pokerin pelaamisesta välitä tuskin laittaisivat pahakseen jos se kiellettäisiin, mutta meitä loppuja se sapettaisi.

(Lisäksi pitää muistaa että suomalaiset ovat globaalissa pokeribisneksessä mitä luultavammin voiton puolella. Kiitos korkean koulutusasteemme. ;)

  • Share/Bookmark

Voi sunnuntai

No comments

Taas pääsi sunnuntai iskemään sillä hetkellä kun jääkaapissa möllöttää pelkkä valo. Minkä ihmeen takia niitä kauppoja ei voi pitää auki? Maassamme on tuhansia opiskelijoita, jotka lähtisivät ilomielin sunnuntai-iltapäiväksi kauppaan töihin tuplapalkalla. Työttömätkin varmaan muuten lähtisivät töihin, mutta kun satunnainen työskentely kaupan alalla ei nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän aikana heille kannata.

Yhdysvalloissa maailman suurimman vähittäistavarakauppaketjun, Wal-Martin, kaupoista suuri osa on auki 24 tuntia päivässä. Kuvitelkaa millainen työllistämisvaikutus kauppojen aukiolosääntelystä luopumisella olisi, jos edes viidesosa Suomen ruokakaupoista pitäisi sen jälkeen ovensa auki ympäri vuodokauden. Ympärivuorokautinen aukiolo ei välttämättä kannata kuin suurissa kaupungeissa, mutta melkoinen työllistämisvaikutus olisi pelkän sunnuntaikaupankin vapauttamisella.

  • Share/Bookmark

Vaikka olenkin paljon SAK:n toimintaa parjannut, niin jotain tunnustusta pitää antaa Lauri Ihalaisen eilisestä puheesta työehtojen paikallisen sopimisen edistämiseksi. Paikallisen sopimisen edistäminen on jo pitkään ollut Liberaalien keskeinen tavoite.

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työehtojen sopimista kussakin yrityksessä erikseen. Näin toimittaessa pystytään ottamaan paljon paremmin palkoissa huomioon paikallinen hintataso ja asumiskustannukset. Paikallinen sopiminen mahdollistaa liiketoiminnan ja työpaikkojen säilymisen myös kasvukeskusten ulkopuolella.

  • Share/Bookmark

Vihreät julkistivat tänään omat suunnitelmansa perustulosta. Toivotan Vihreät hyvin tervetulleiksi perustulon puolesta puhuvaan joukkoomme. Liberaaleilla perustulo on ollut ohjelmassa jo vuoden 2003 eduskuntavaaleista lähtien.

Perustulon tason Vihreät jättivät avoimeksi, mikä onkin viisasta, varsinkin kun talouslaskut ovat vielä valmisteilla. Perustulon suorat kustannukset on helppo laskea, mutta sen tuottoja on hieman vaikeampi arvioida. Perustulo kannustaa työntekoon vaikka kuukausittainen palkkapussi jäisikin paljon kokopäiväisen työntekijän palkkapussia kevyemmäksi. Juuri näiden nyt lannistavan sosiaaliturvan piilokuluiksi laskettavia tuloja on vaikea arvioida.

Vihreät kaavailivat perustulon yhteydessä jonkinlaista kaksiportaista tasaveroa, jolla saisi aikaan kutakuinkin nykyisen kaltaisen veroprogression. Vihreiden suunnitelmissa tasavero olisi aluksi 40 prosenttia ja 5000 euroa ylittävien kuukausitulojen osalta 55 prosenttia.

Veroprosentit ovat melko kovia, mutta ehkä sen tämänhetkiseltä eduskuntapuolueelta ymmärtää. Vihreät varmasti pyrkivät välttymään turhan likaiselta SAK:n kritiikiltä. Pienemmillä prosenteilla puolue leimattaisiin helposti hyvinvointivaltion viholliseksi.

Miten tuollainen kaksiportainen systeemi olisi järkevä toteuttaa, pitäisi myös laskea. Itselleni tuli mieleen järjestelmä, jossa työnantaja kerää kaikista palkoista tasaveron 40 prosenttia. Näin vältyttäisiin verokorttirumbalta ja byrokratia siltä osin minimoituisi. Eniten tienaaville voitaisiin asettaa vuotuinen tuloraja, jonka ylittävästä osuudesta joutuisi maksamaan vielä noin 15 prosentin veron. Vuotuinen raja voisi olla vaikkapa 60 000, mikä tekee juuri tuon 5000 euroa kuukautta kohti.

  • Share/Bookmark

Keskustelussa uskonnollisten yhteisöjen valtion avusta on jäänyt täysin huomiotta uskontokuntiin kuulumattomien oikeudet. Mikäli valtio päättäisi tukea kaikkia rekisteröityjä uskonkonnollisia yhteisöjä, tulisi sen maailmankatsomusten tasapuolisen kohtelun nimissä tukea myös ateisti- ja vapaa-ajattelija järjestöjä.

Jos valtio tukisi vain yhteisöjä, joiden jäsenet jakavat saman uskonnollisen maailmankatsomuksen, tulisi se samalla sortaneeksi uskontokuntiin kuulumattomien oikeuksia. Uskontokuntiin kuulumattomat ovat Suomen toiseksi suurin väestöryhmä evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuuluvien jälkeen.

Näen ainoana aidosti tasavertaisena ratkaisuna eri maailmankatsomusten kohtelussa sen, ettei valtio avusta yhtäkään järjestöä uskonnollisen perustan vuoksi.

Uskonnollisten yhteisöjen tuottamat sosiaaliset palvelut ovat tärkeä osa yhteiskuntaa. Niitä sensijaan ei tule jättää tuen ulkopuolelle. Uskonnollisten yhteisöjen perustamilla päiväkodeilla ym. palveluilla tulee olla oikeus toimia samoilla ehdoilla kuin muidenkin järjestöjen ja yksityisten tuottamilla vastaavilla palveluilla.

Nyt valtio antaa kahdelle uskonnolliselle yhteisölle rahaa ja toivoo näiden tuottavan sillä rahalla yhteiskunnan tarvitsemia palveluita. Paljon selvempi ja muiden, myös ei uskonnollisten, yhteisöjen kannalta oikeudenmukaisempi järjestelmä olisi sellainen, jossa yhteisöt hakisivat valtionapua juuri näiden yhteiskunnan tarvitsemien palveluiden tuottamiseen.

Mika Mustalahti
liberaali vapaa-ajattelija
Helsinki

  • Share/Bookmark

SAK julkisti 18.10. seuraavan vaalikauden tavoitteitaan, joilla heidän mukaansa tavoitellaan työllisyyden parantamista. Yhtenä tavoitteista oli vuokratyöläisille maksettava takuupalkka siltä ajalta, jolloin työtä ei ole tarjolla. Mutta kenet SAK haluaisi tämän takuupalkan maksajaksi?

Mikäli takuupalkka määrättäisiin vuokratyövoimaa välittävän yrityksen maksettavaksi, joutuisi yritys “irtisanomaan” kaikki heidän kauttaan tilapäistä työtä etsivät ihmiset. Sen jälkeen uusi tilapäisen työn tekijä “palkattaisiin” vasta kun voidaan varmasti sanoa, että hänelle on töitä luvassa moneksi kuukaudeksi eteenpäin.

Tässä häviäisivät kaikki osapuolet. Tilapäistä työtä etsivä työntekijä ei pääsisi tekemään töitä niin usein kuin voisi. Työvoimaa välittävä yritys menettäisi tuloja kun tehty työmäärä tippuisi, ja työvoiman vuokraaja ei enää saisikaan työntekijää seuraavaksi aamuksi.

Entä jos takuupalkan maksaisikin työvoiman vuokraaja? Tällöin vuokraaja joutuisi puolestaan miettimään onko hänellä tarjota työntekijälle työtä riittävän pitkäksi aikaa, jotta vuokraus olisi kannattavaa. Tai saisiko vuokrattu työntekijä välittömästi vuokrauksen jälkeen uuden komennuksen. Mikäli työn vuokraajalla onkin työtä teetettäväksi niin pitkäksi aikaa, että takuupalkan mukanaan tuoma riski on riittävän pieni otettavaksi, niin ei työnantajan kannata vuokrata työntekijää tähän, vaan palkata hänet itse.

Molemmissa tapauksissa takuupalkka olisi armoton kuolinisku vuokratyövoimaa välittäville yrityksille. SAK:n ehdotukset tekevät työnteon epätyypillisissä työsuhteissa täysin mahdottomaksi. Missä on SAK:n yrityksiltä peräänkuuluttama vastuu, kun he itse näin haluavat hankaloittaa työn tekemistä?

Mika Mustalahti
puoluesihteeri
Liberaalit rp
Helsinki

Julkaistu Helsingin Sanomissa 12.11.2006

  • Share/Bookmark

Onko työttömyys Suomi nimisen valtion suurin sairaus? Ei, työttömyys on vain suuren suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä pesivän syövän aiheuttama oire. Tämä syöpä on nimeltään Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto.

SAK on Suomen työmarkkinajärjestelmässä pesivä syöpä, joka kangistaa järjestelmää aina kuin se vain siihen pystyy. SAK ajaa härskisti työntekijöiden etuja, ja unohtaa totaalisesti maan sadat tuhannet työttömät. SAK:n toimet ovat suurin syy Suomen huonoon työllisyystilanteeseen.

Suomen työmarkkinat ovat niin jäykät, että meille on syntynyt rakennetyöttömien luokka. Rakennetyöttömyys johtuu huonosta työmarkkinarakenteesta. Paitsi että työttömyys aiheuttaa yhteiskunnalle pitkän ja näkyvän laskun, se aiheuttaa myös vielä pidemmän, mutta heikommin näkyvän laskun. Masennuksen. Työttömyys aiheuttaa henkistä väsymystä ja pahoinvointia, joka näkyy kasvavina masennus-lukuina. Vanhempien paha olo heijastuu lapsiin, jotka masentuvat paljon herkemmin kuin aikuiset. Masentuneen ihmisen kuntoutus on yhteiskunnalle raskasta ja kallista, eikä hänestä välttämättä tule koskaan täysin työkykyistä.

Työttömyyden näkyvän laskun suurin osa koostuu niistä miljardeista euroista, jotka valtio vuosittain menettää verotuloissa, kun työntekijät eivät ole töissä. Myös työttömyyskorvausten maksaminen vie valtiolta monta sataa miljoonaa vuosittain, mutta se summa on silti paljon pienempi kuin mitä valtio menettää työttömyydestä aiheutuvien muiden oireiden hoidossa.
Miksi meillä on työttömiä?

Työttömyys johtuu siitä, että työnantajan ei kannata palkata työntekijää isommalla palkalla kuin mikä on työntekijän tuottavuus. Kaikki minimipalkkaa enemmän tuottavat työpaikat ovat jo täytettyinä. Sensijaan Suomessa on satoja tuhansia työpaikkoja, joiden tuottavuus jää minimipalkan alle. Näihin työpaikkoihin ei palkata ketään, koska ay-liike ei suostu minimipalkoista joustamaan.

Alakohtaisista työehtosopimuksista ja niissä määritellyistä minimipalkoista on päästävä eroon niin pian kuin mahdollista. Vain työmarkkinoiden vapauttamisella yhdessä koulutuksen tehostamisen kanssa voidaan työttömyys voittaa.

Mika Mustalahti

  • Share/Bookmark

Usein ihmiset pelkäävät työmarkkinoiden vapauttamista ja uskovat, että vapailla markkinoilla työnantajat polkevat työntekijän oikeuksia ja palkkoja häikäilemättömästi. Varsinkin ay-liike pelottelee ihmisiä tällaisella skenaariolla. Oikeasti vapailla työmarkkinoilla syntyy tilanne, jossa työpaikkoja on paljon enemmän kuin työntekijöitä. Silloin työntekijällä on vapaus valita usean eri työpaikan ja työnantajan välillä. Syntyy kilpailua työntekijöistä.

Nytkin työntekijöistä on kilpailua joillakin aloilla, mikä on johtanut näiden alojen palkkojen ja muiden etujen luontaiseen nousuun. Jos ja kun työmarkkinat vapautetaan, syntyy kilpailua kaikista työntekijöistä. Toki joillain aloilla, jotka nyt kärsivät työttömyydestä, palkat tulisivat hieman laskemaan, koska työntekijöistä on ylitarjontaa. Kun näiden alojen palkat hieman laskevat syntyy yrityksiin paljon lisää näiden alojen työpaikkoja ja työttömyys katoaa.

Jotkut ovat sitä mieltä että jostain tietystä työstä pitää saada jotain tiettyä minimipalkkaa, vaikka se tarkoittaisi samalla muiden alalla työskentelevien työttömyyttä. Itse ajattelen, että kaikilla on oikeus työhön ja sellaiseen palkkaan, joka vastaa hänen tuottavuuttaan. Minimipalkan kannattajat eivät ehkä näe, että kannattamansa järjestelmä riistää minimipalkkaa vähemmän tuottavalta työntekijältä oikeuden työhön ja pakottaa hänet työttömyyteen. Yksikään yritys ei palkkaa työntekijää, joka tuottaa vähemmän kuin mitä hänelle pitää maksaa palkkaa.

Vapailla työmarkkinoilla siis syntyy täystyöllisyys, vaikka joidenkin alojen palkat saattaisivat ainakin hetkeksi laskea. Mitä täystyöllisyys sitten merkitsee? Se merkitsee sitä, että joutuessasi työttömäksi saat heti uuden työpaikan. Et joutuisi olemaan työttömänä kuin ehkä hetken. Mielestäni varma uusi työpaikka on parasta työttömyysturvaa työntekijälle. Nykyisellä korkean työmarkkinatukeen ja minimipalkkoihin perustuvalla rakenteella meillä on korkea rakennetyöttömyys. Tämän työttömyyden lajin nimikin jo kertoo mistä se johtuu. Se johtuu rakenteesta, jota SAK ja kolmikanta yksissä tuumin haluavat pitää pystyssä pönkittääkseen omaa valtaansa. Työttömyydellä pelottelu tepsii suomalaisiin pelottavan hyvin.

Mika Mustalahti

  • Share/Bookmark

Jo kauan sitten liberaalit ovat laittanee merkille Tanskan hyvät ratkaisut työmarkkinapolitiikassaan, jota flexicurityksi kutsutaan. Näillä työmarkkinoita vapauttavilla ratkaisuilla Tanska on onnistunut saamaan maahan lähes täystyöllisyyden, kuten Helsingin Sanomat 26.10.2006 uutisoi.

Samassa uutisessa kuitenkin todettiin suomalaisten työelämän asiantuntijoiden olevan sitä mieltä, etteivät Tanskan ratkaisut sellaisenaan sovi Suomeen. Minua vain ihmetyttää, keitä nuo uutisen asiantuntijat ovat olleet. EK:n hallituksen puheenjohtaja Cristoffer Taxell varmasti lukeutuu näihin, mutta muut uutisen mukaan paikalla olleet painottuvat pahasti punaisten puolueiden ja AY-liikkeen edustajiin.

Ilmankos nämä “asiantuntijat” ovatkin Tanskan mallia vastaan, flexicurity nimittäin veisi AY-liikkeeltä aika paljon valtaa. Vielä ei ole nähty yhtäkään valtarakennetta, joka vapaaehtoisesti vallastaan luopuisi. Suomeen rakennettu erikoinen vallan keskus, jota kolmikannaksi kutsutaan, ei tee tässä suhteessa poikkeusta.

Toinen tosiasia vallasta on, että se turmelee, niin myös tässä tapauksessa. AY-liike ei näe toimintansa vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan, vaan ajaa suomalaisten teollisuustyöntekijöiden työpaikkoja halvempien tuotantokustannusten maihin. Näin tehdessään se samalla nakertaa omaa valtaansa, joka perustuu pitkälti lakkoaseeseen. Lakkoaseen teho laskee sitä mukaa kun teollisuudesta työpaikat häviävät, sillä työttömän työntekijän lakko ei paljoa hetkauta.

Ei tietenkään ole tavoiteltava tilanne, että AY-liikkeen ylivalta Suomen työmarkkinoista murenisi vasta kun koko teollisuus on siirtynyt muihin maihin. Toinen vaihtoehto olisi saada teollisuuden työntekijät tajuamaan tilanteen vakavuus, ja AY-liikkeen vaikutus siihen. Mutta niin kauan kuin SAK:n ja kumppanien propaganda yritysjohtajien vastuuttomuudesta niellään pureskelematta, muutosta ei tule tapahtumaan.

Parempia aikoja odotellessa.

Mika Mustalahti

  • Share/Bookmark

Ainakin yhdessä asiassa Romanian ihmisoikeustilanne on parempi kuin Suomessa. Sen kansalaiset eivät enää joudu suorittamaan asevelvollisuutta. Helsingin sanomien mukaan Romania lopetti asevelvollisuuden virallisesti maanantaina 23.10.2006.

Suomalaisten miesten ihmisoikeuksia sen sijaan sorretaan todennäköisesti vielä ainakin muutaman vaalikauden ajan. Enää asevelvollisuus ei sentään ole tabu, josta pitää vaieta, vaan kritiikkiä sitä kohtaan on esitetty ajoittain melko paljonkin. Mutta kritiikkiä pitää edelleen jatkaa, ilman sitä Suomen armeija ei tule koskaan muuttumaan.

Palkka-armeijaa vastustajille yleinen harhaluulo on, että jos Suomen armeijan sotilaat saisivat palkkaa, heidät voitaisiin tuosta vain lähettää taistelemaan jonnekin maailman ääriin. Mutta eihän se niin mene. Suomen armeija on Suomen puolustamista varten. Palkka-armeijan toiminnasta vastaavat Suomen johtajat aivan samalla tavalla kuin asevelvollisuudenkin aikana. Eikä kukaan ole pelännyt että Suomen kenraalit olisivat lähettämässä asevelvollisuusarmeijaamme kahden aivan muun valtion väliseen sotaan.

Mika Mustalahti

  • Share/Bookmark